Liitutaulu ja pesusieni

Koulu on alkanut.
Osalle teistä koulutie on tullut viimevuosien aikana tutuksi. Osalle teistä kolutie on vielä uusi.
Joku kulkee koulutien yksin joku kulkee toisen kanssa.
Onko täällä paljon uusia oppilaita?

Minä toivon, että löydätte paljon ilon aiheita koulussa.
Toivon, että mielenkiinto säilyy.
Toivon, että jokainen aamu ja koulun lähteminen tuntuu hienolta.
Toivon tätä myös teille vanhemmat opiskelijat.
Nyt aluksi saattaa vähän tuntua jännittävältä kaikki.
Kaikki oppiminen ei käy helposti.
Mutta kun harjoittelee niin vaikeitakin asioita oppii.

Vaikka en ole koululainen, minulla on penaali.
Mitä penaalista löytyy?
Kynä ja pyyhekumi ja terotin
Opettajalla luokan edessä on toisenlainen kynä kädessä vihreän taulun edessä.
Liitu ja mikä pyyhekumina toimii – sieni.

Kerron teille pienen tarinan, joka liittyy liitutauluun

Eräässä perheessä oli äiti vakavasti sairastunut. Hänen oli saatava levättävä rauhassa vuoteellaan. Sairauden aikana häneltä oli puhuminen kielletty. Äidin kanssa kuitenkin oli välillä jotakin puhuttava. Niinä harvoina kertoina, kun äidille jotakin haluttiin sanoa, se kirjoitettiin pieneen liitutauluun, josta äiti sai sen lukea ja kirjoittaa vastauksen.

Perheeseen kuului myös isä, mutta hänen piti mennä illalla töihin, jolloin pojat jäivät kahdestaan. Pojille tilanne oli uusi, mutta heillä oli seuraa toisistaan. Keskenään he osasivat monta leikkejä ja aika kului silloin joutuisasti. Joskus kävi myös niin, että leikit olivat yhtä juoksemista ja huutamista kun äiti eikä isä voinut puuttua siihen.

Illan vauhdikkaiden leikkien lomassa kävi niin, että isoäidiltä peritty kehystetty peili putosi alas ja hajosi. Pojat pelästyivät kovin ja itkivät, että miten tämä nyt selitetään äidille vai pitäisikö kenties odottaa isää. Yhdessä he päättivät kirjoittaa äidille asiasta. Niin paljon vahinko vaivasi heidän omaatuntoaan, että se oli selvitettävä nopeasti. Vanhempi veljistä, joka osasi paremmin kirjoittaa, tavasi taululle: ”Mamman peili hajosi.” He hiipivät vakavina viemään taulua äidin luettavaksi. Oli oikeastaan helpotus, että äiti nukkui. Heidän ei silloin tarvinnut nähdä hänen katsettaan. Se olisi tuntunut todella kurjalta.

Koko illan pojat olivat vaiteliaita ja miettivät kaiken aikaa, mitä tästä seuraa. Isä oli monta kertaa sanonut heille, että ei saa sitten riehua ja juosta ympäriinsä, kun tavarat voi kaatua ja mennä rikki. Juuri niin oli käynyt. Välillä he kyynelsilmin raottivat äidin ovea katsoakseen oliko äiti hereillä, mutta äiti vain nukkui. Odottaminen ja hiljaisuus tuntui heistä ikuisuudelta.

Tänään poikien oli mentävä itse omatoimisesti iltapesulle ja nukkumaan. Vielä viimeisen kerran ennen nukkumaan menoa pojat kävivät äidin huoneessa. He näkivät heti että taulua oli siirretty. Äiti oli varmaankin lukenut sen. Kun he pääsivät lähemmäs, he näkivät, että taulu oli aivan tyhjä. Äiti oli pyyhkinyt kirjoituksen pois. Hän ei ollut kirjoittanut mitään tilalle, hän oli vain pyyhkinyt sen pois – niin ettei sitä enää ollut.
Peili oli edelleen rikki, mutta kun äiti oli pyyhkinyt taulun, poikien suru ja murhe oli pyyhitty pois. Raskas taakka oli otettu pois heitä kiusaamasta.

Jumala toimii meidän suhteen samalla tavalla. Kun olemme tehneet jotakin pahaa ja väärin ja kerromme rukouksessa sen Jumalalle, Hän pyyhkii sen pois niin kuin äiti tuon taulun. Kaikki ne kirjoitukset, jotka Jumalan edessä ovat meitä vastaan elämämme liitutaulussa ovat pyyhityt pois. Mikään ei syytä meitä enää.

Pyyhekumi ja liitutaulun pesusieni ovat siksi aika hienoja asioita. Niihin kätkeytyy tällainen hieno tarina anteeksiantamisesta ja uudelleen aloittamisesta.

(Jes 43:24-25)

Mukana päivänavauksessa minulla oli havaintovälineenä liitu, pieni liitutaulu ja pesusieni (koulun vintiltä löytyi vanha oppilaiden käyttämä harjoitustaulu eli rihvelitaulu – sopi päivänavaukseen enemmän kuin hyvin)

Tarina liitutaulusta on muistinvaraisesti tallennettu. Olen kuullut sen Keijo Rainerman saarnassa n. 20 vuotta sitten. Mistään muusta kuulemastani saarnasta minulla ei juuri ole muistikuvaa. Rainerma käytti Raamatun tekstinä Kol 2:13-14 vanhaa käännöstä. (Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.)