Patsas Atlantin pohjalla
Syvyydestä minä huudan sinua Herra. Herra kuule minun ääneni, tarkatkoot sinun korvasi rukoustani. Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää? Mutta sinun on armo, sinä annat anteeksi, että me eläisimme sinun pelossasi. (Psalmi 130)
Jokainen teistä on varmaan nähnyt patsaita. Täällä Harjavallassakin on patsaita: liikenneympyrässä, kaupungintalon luona, museolla, torin laidalla. Yleensä patsaat laitetaan sellaisiin paikkoihin, että ne näkyvät hyvin ja niitä pääsee helposti katsomaan. Patsaat ovat nimenomaan nähtävyyksiä.
Sanoin, että patsaat yleensä pystytetään näkyvään paikkaan. Näin ei ole kuitenkaan aina. Välimeressä noin seitsemäntoista metrin syvyydessä Italian rannikolla Genovan ulkopuolella on upotettuna Jeesusta esittävä patsas. Amerikkalainen liikemies ihastui patsaaseen ja teetti kopion Floridaan Miamin edustalle vedenalaiseen kansallispuistoon. Patsas on vajaa kolme metriä korkea. Se painaa kaksi tonnia ja on pultattu kolmiportaiselle jalustalle. Amerikkalaisten patsas on seitsemän metrin syvyydessä. Sen voi hyvin nähdä myös pinnalta.
Mitä järkeä on patsaan sijoittamisessa veden alle? Eikö se ole vähän hölmöä?
Ajatus siitä, että Kristus löytyy myös meren pohjasta, on mielestäni hieno. Raamatullisessa kuvamaailmassa merellä tarkoitetaan yleensä kaaoksen, pahuuden ja pimeyden tyssijaa. Meren syvyydessä ajateltiin asustavan hirviöitä. Ihmisen lopullista tuhoutumista ja joutumista eroon Jumalasta onkin kuvattu hukkumisena, vaipumisena meren pohjaan. Syvyyden pohjassa on tuonelan portit.
Ihminenkin voi tuntea joskus joutuneensa syviin vesiin. Hänen ylitseen käy kohtalon laineet ja lyövät hänet upoksiin. Elämän myrskyävä meri osoittaa voimansa ja ovat hukuttamassa häntä. Silloin psalmin laulajan tavoin hän voi rukoilla Herraa Jumalaa, joka hallitsee kaikkia myrskyjä. Meren pohjastakin hän voi vielä löytää avun ja pelastajan Jeesuksen Kristuksen.
Jutun idea asiaa koskevasta lehtikirjoituksesta
0 Responses to “Patsas Atlantin pohjalla”