Vailla salaisuuksia – vailla armoa?
päivänavaus yläasteella 6.10.2011 – biisi: Operator, Jennifer Holliday
Oletko sinä jonkin mukana jossakin ns. sosiaalisessa mediassa – facebookissa, google+, twitter, myspace, windowslive, irc-galleria tai mitä kaikkia niitä onkaan. Netti on muuttanut maailmaa ja muuttaa koko ajan. Se ei ole enää kotien pöytätietokoneissa, se kulkee älypuhelimissa mukana. Nettiä ilman ei oikein voi enää elää. Se on luokiteltu yhdeksi tärkeimmistä asioista ihmisen elämässä .
Netti ympäröi meidät kaikkialla, pian vielä tehokkaammin kuin koskaan. Ja koska palveluiden rakentaminen maksaa, homma palvelee ennen kaikkea niitä, jotka sen maksavat, eli mainostajia. Netissä lurkkivat mainostajat tunnistavat sinut kauppakeskuksessa – niillä on paljon keskitettyä tietoa sinusta. Katsoessasi näyteikkunoita, kaunis virtuaalihahmo varastaa huomiosi, puhuttelee sinua kuin tuntisi sinut – ja kyllä muuten tuntee – kaikki kulutustottumuksesi ja mielenkiintosi kohteet: tykkäämisesi, musiikkimakusi jne. Kaikki digitaalisessa muodossa sinusta oleva materiaali on valjastettu markkinoinnin käyttöön.
Tästä FB on oiva esimerkki. Facebookin käyttäjä ei siksi ole facebookin asiakas. Olen ilmaisen palvelun käyttäjänä älykkään ja tehokkaan mainonnan kohde. Vain mainostaja on maksava asiakas, jonka tahtoa kuunnellaan. Siksi suuret muutokset tehdään Facebookissa käyttäjiä kuulematta. – kuten nyt odotettavissa oleva muutos: Timeline – siihen saa selattavaksi koko nettielämänhistorian yhteen paikkaan. Tärkeää siinä ei ole ihmisten yksityisyyden kunnioittaminen, se on sivuseikka, vaan oleellista on mainostajille avautuvat täsmämarkkinat
Erään Nokia-gurun (Anssi Vanjoen – Haastatteu OP-Pohjola -lehdessä syyskuussa 2011) mielestä uhkakuvia suurennellaan. Netin tarjoamat palvelut ja mahdollisuudet ylittävät uhat, joita toki on olemassa. Hänen mielestään suositut yhteisöpalvelut ovat oikeastaan ‘paluuta menneisyyteen’.
Ennen muinoin kyläyhteisössä ei ollut salaisuuksia. Kaikki tunsivat toisensa ja tiesivät toisten asiat – hyvät ja häpeälliset. Netti ja ‘tietokoneseuranta’ tekevät meistä jälleen samassa mielessä yhteisöllisiä – hyvässä ja pahassa. Ei ole salaisuuksia. Koko elämä on nostettavissa tietokoneiden kautta aikajanalle. Kaikki tallentuu digitaalisessa muodossa koneille jotakuinkin ikuisesti.
Uusi teknologia innostaa. Ne mahdollistavat paljon erilaisia juttuja – ihmisten yhdessäoloa, pelaamista, juttelua jne. Sinne ei tallennu kuitenkaan vain hyvät hetkemme ja parhaat puolemme. Myös munauksemme – siitä voi tulla you tube -hitti, kuten jotkut ovat saaneet karvaasti kokea.
Martti Lindqvist on sanonut viisaasti: “Ihminen on olento, jolla on kyky muistaa ja unohtaa. anteeksiantamus on tärkeintä silloin, kun unohdusta ei ole eikä häpeä poistu.” Digitaalinen muisti ei unohda, sinne tallentuu kaikki ja armoa sieltä on turha hakea. Sillä on toinen osoite – Jumala ja Jumalan sana. Eilen on rippikoululaisille tilattu Raamatut. Pitäkää Jumalan sana lähellänne. Se on tärkeää silloin kun kaikki ympärillä muuttuu ja pettää sinut. Armolle on aina paljon tarvetta - Se tarkoittaa sitä, että on olemassa joku, joka ei käytä sinua hyväkseen, ei toimi sinua vastaan, ei yritä hyötyä sinusta. Sillä on nimi: Jeesus. – Se ei ole kirosana, vaan nimi Jumalan rakkaudelle. Ja te tulette sitä tarvitsemaan.
Sosiaalisen median myötä olen itse oppinut kohtaamaan sen tosiasian, että monet tekmistäni virheistä ja puutteistani ovat ilmeisiä ja tarjolla kaikille. Lisäksi olen oppinut, että sosiaalisen median kaverit, tutut ja tuntemattomat, samoin uskovat ja täysin uskonnottomat, ovat yleensä hyviä juttukavereita, jos maltan kohdata. Olen myös oppinut muistamaan, että on paljon hiljaisia lukijoita, joiden ajatuksista minulla ei ole mitään tietoa – tai okei, tutkimustuloksia ehkä. He käyvät lukemassa kirjoituksiani koskaan sanomatta mitään. Esimerkiksi Kylväjä-blogin eilistä postaustani on tänäänkin käynyt lukemassaliki kaksisataa käyttäjää, joista vain muutama on kommentoinut. Osa lukijoista ei osaa kommentoida, osa ei viitsi, osa ei tahdo, osalla ei ole mitään sanottavaa, osalla olisi, mutta eivät sano, mutta kuitenkin
tekmistäni
tekemistäni siis
.
Hei! Kiitos palautteesta. Olen tehnyt samanlaisia huomioita.
Olen ajatellut blogilukijoitteni joukossa oleva myös niitä, jotka ovat jollakin haulla tulleet sivulleni, mutta huomanneet pian että se ei ole heidän etsimänsä sivu. Siksi en usko, että kaikki ne, jotka ovat sivun avanneet olisivat sieltä paljon mitään lukeneet. Sillä tavoin itsekin kuljen netissä. Käyn monilla sivuilla, mutta en välttämättä lue sen enempää, vaan jatkan eteenpäin.
Mitä tulee korjaamasi kirjoitusvirheeseen, en olisi huomannut sitä ellet olisi nostanut esiin. Aivot korjaavat automaattisesti kirjoitusvirheitä. Mukava kapistus nuo aivot.