Tiilirakennukset: Kauppakeskus Puuvilla ja Harjavallan kirkko
Yläkoulun päivänavaus. Musiikki: Divine classics , raita 19 Easter. Gloria in excelsis II (2.47. min)
Porissa avataan tänään iso kauppakeskus: Puuvilla. Siitä tulee varmasti sellainen paikka, missä harjavaltalaisetkin perheet käyvät. Uusi kauppakeskus sijoittuu vanhaan tehdasympäristöön: Vanhan tekstiilitehtaan ulkokuoret antavat kaupoille valmiin tarinan ja luovat tunnelmaa.
Epäilemättä nuo vanhat tiiliseinät tekevät paikasta viihtyisämmän kuin jos ne olisi purettu maan tasalle ja rakennettu tilalle uusi halli.
Vanhoissa rakennuksissa tuntuu olevan enemmän sielua kuin uusissa. Niissä on helpompi elää ja olla. Ne ovat inhimillisempiä. Tämän on huomannut varmaan jokainen. Uudet rakennukset harvoin tuottavat kummoistakaan elämystä – ne eivät tunnu ihmisen käden jäljeltä, vaan koneen. Mutta eri rakennukset nostavat aina jonkin tunteen kun astuu sisälle: Kirjasto, koulu, kauppa, kahvila, museo, virasto, jne.
Jotkut tilat tuntuvat hyvältä ja oikeanlaiselta sen tarkoitukseen nähden. Joskus taas meille tulee tunne, että kaikki ei ole kohdallaan.
Kirkot ovat perinteisesti paikkoja, joihin liittyy suuria merkityksiä ja tunneodotuksia. Niitä ei rakenneta kuin mitä tahansa halleja tai kauppakeskuksia. Kirkko on tila, jonka on tarkoitus auttaa ihmistä avautumaan hiljaisuudelle ja ikuisuuden viesteille. Tila joko tukee kirkon sanomaa tai tukahduttaa sitä.
Harjavallan tiilikirkko täyttää lauantaina 30 vuotta. Kirkon iäksi se ei ole paljon. Siellä on 30 vuotta vietetty jumalanpalveluksia, hautaan siunaamisia, toimitettu kasteita, konfirmaatioita, koulukirkkoja, järjestetty konsertteja. Se on palvellut harjavaltalaisia hyvän aikaa ja on varmasti jättänyt jälkiä sieluihin. Tärkeitä muistoja ja merkittäviä hetkiä liittyy sinne. Kirkosta on oltu monta mieltä. Ulkonäöstään se on saanut kielteistäkin palautetta. Se ei vastaa sellaista perinteisen oloista kirkkoa, mihin olemme tottuneet Suomessa.
Siitä huolimatta minun kokemukseni on, että kirkkomme arkkitehtuuri on onnistunut paljon paremmin kuin viereisessä puukirkossa. Se on lämmin, siellä on hyvä hiljentyä. Vaikka kirkkorakennus ei ole vuosisatoja vanha, voi silti sanoa, että sillä on sielu, se ei ole mikään persoonaton tiilikasa. Sanon tämän nimenomaan kirkon ahkerana käyttäjänä. Se on ehdottomasti Harjavallan paras paikka. Sinne on ollut aina hyvä mennä. Se kuuluu tähän maisemaan ja on osa paikkakunnan syväelämää.
Siellä on paikka myös sinulle. Olet aina tervetullut – niin ilossa kuin surussa.
Ilmoitan samalla, että juhlajumalanpalvelus lauantaina pyhäinpäivänä klo 10.
Pieniä puheita 