Nuoret eivät kestä pitkiä puheita varsinkaan itselleen. Jokainen nuori on erilainen. Henkilökohtaiset jutut jätän tästä puheesta pois. Onneksi vanhemmat puhuivat lapsensa elämänvaiheista värikkäästi. Minun ei tarvinnut kovin paljon panostaa siihen puoleen. Tässä näkyy siis enemmänkin se, minkälainen puheen rakenne on. Se on seurakunnan työntekijän näköinen puhe. Jonkin idea siitä on hyödynnettävissä silloinkin, jos ei painota seurakunnallista ja uskonnollista puolta puheessa.
* * *
Tänään olet juhlan keskipiste. Se voi tuntua kiusalliselta. Mutta yksi tärkein viesti tässä juhlassa on se, että ihmiset ovat iloisia siitä, että sinä olet olemassa. Ihmiset ovat iloisia siitä, että tuntevat sinut ja ovat jollakin tavalla mukana elämässäsi. Koska sinä olet hyvä/mukava/loistava/ihana ihminen/tyyppi – ja tämä kokoontuminen on vähän kuin kiitos siitä.
Minulla ja X:llä ja Y:llä on ollut etuoikeus päästä kummin asemaan. On ollut hienoa seurata kasvuasi lapsesta kohti aikuisuutta käyväksi nuoreksi mieheksi.
Vanhempasi kertoivat hetki sitten mukavia yksityiskohtia elämäsi varrelta, jotka palautuivat mieleeni samalla.
Se mitä me olemme kummeina sinua havainnoineet, on ollut vain hyvää. Olet hyvin pienestä asti ollut …
Olet… Niin pienestä asti kuin …. Osaat paljon sellaisia asioita, joista…
Nyt sinulla on takana rippikoulu ja tänään oli sen juhlallinen päätös konfirmaatio. Kun kirkossa juhlitaan komeasti, silloin järjestetään jumalanpalvelus…
Rippikoulu on erilainen koulu kuin peruskoulu. Peruskoulussa opetellaan lukemaan ja laskemaan; käyttämään päätä.
Rippikoulussa opetetaan käyttämään sydäntä; opetellaan rukoilemaan ja vietetään aikaa elämän suurten kysymysten äärellä: kuka minä olen, mikä on paikkani maailmassa, onko kaikella olemassa olevalla jokin tarkoitus ja jopa päämäärä vai onko tämä vain jokin evoluution sattumaa. Ja vielä jos syvemmälle mennään: onko olemassa lääkettä ja valoa kärsimykseen tai pahuuteen ja pimeyteen, jota on maailmassa ja itsessänikin. Onko armoa, onko toivoa. Kysymykset ovat suuria, mutta vastaukset ovat elämää suurempia.
Ehkä jotakin siitä hyvästä, mitä rippikoulussa opetettiin, jäi sisimpääsi, sydämeesi kasvamaan siemen lailla.
Lupaus minkä kummina annoimme, on tänään päättynyt. (Tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että kastettava saa kristillisen kasvatuksen) Emme ole siksi enää kasvattajan roolissa vaan kanssakulkijoita, samojen kysymysten ja vastausten äärellä kuin sinäkin. Vastauksia näihin kysymyksiin ei elämässämme kirjata kynällä ja paperilla, vaan askeleilla joita otamme, teoilla joita teemme, rukouksilla joita sydän huokaa. Niissä näkyy, mitä sille siemenelle on tapahtunut.
Rippikoulun jälkeen otat itse omat askeleesi uskon tiellä.
Toivon sinulle kummien puolesta menestystä elämässä kaikin tavoin. Olkoon tuuli suotuisa, ja tuottakoon niin maallinen kuin taivaallinen istutus hyvän sadon.
TÄSSÄ TOINEN KUMMIN PUHE KONFIRMOIDULLE
Olen alkusanoista laittanut vain ajatuksen alun
Lapsen äiti oli pyytänyt meitä kummeiksi ja tulimme pian katsomaan pianokaista – silloin oli…
Yhtenä kummeistasi on ollut mukavaa seurata kasvuasi ja olla mukana joissakin elämäsi tapahtumissa. Usein ne ovat olleet tapaamisia jouluna ja syntymäpäivillä ja erilaisissa perhejuhlissa, joissa sukua on koolla – meillä ja teillä. Joitakin muita tapaamisia on toki ollut…
Pienempänä olit myös viettämässä meillä kesäpäivää…
Harrastuksissasi olimme joskus mukana katsomassa. Se oli hauskan näköinen harrastus. Vaikka se on jäänyt taakse, ehkä jokin innostus siihenkin voi tulla myöhemmin. Jalkapallopeliä on käyty katsomassa…
Nyt kun jalkapallon arvokisat ovat ajankohtaiset ja kisat käyvät yhä jännittävämmäksi. On mukava muistaa, että meillä järjestettiin kummin ja kummilapsen välinen jalkapallo-ottelu – mitkä toki hävisin.
Olet ollut aina mukava, kohtelias, iloinen ja kiinnostava ihminen.
Nyt olet kasvanut ulos lapsuuden suojatusta maailmasta.
Olet astunut yhä enemmän sellaiselle elämän pelikentälle, missä vanhemmat tai kummit eivät potki palloa puolestasi, vaan otat siitä itse vastuuta ja teet omia peliliikkeitäsi.
Elämän pelikentällä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Silti peli ei ole yksilöpeli, vaikka yksilösuorituksia välillä tehdäänkin. Elämän pelissä on muita mukana. Maaleja ei varsinaisesti tehdä tai lasketa. Emme pelaa toisiamme vastaan vaan hyvien asioiden puolesta. Rakennamme parempaa tulevaisuutta itselle ja läheisille. –
Rippikoulussa on kerrottu jotakin tästä elämän kentällä tapahtuvasta pelistä
Sinut kastettiin rukoussunnuntaina. Silloin olen puhunut Isämeidän rukouksesta. Tuo rukous on tullut tutuksi myös rippikoulussa – jumalanpalveluksissa ja ulkoläksynä.
Se alkaa taivaan korkeuksista Jumalan ylistämisellä ja laskeutuu sitten alas ihmisen arkeen. Se tuo eteen ihmisen elämän voimakentät.
- Jokapäiväinen leipä
- Anteeksiantamisen merkitys
- Kiusaukset
Yksin ihminen ei selviä elämässä ja vielä vähemmän kuolemassa.
Isämeidän rukous – on hyvä kaveri matkalla aikuisuuteen ja koko elämään.
Pieniä puheita 