Hyvä paimen ja lampaan korvamerkki
Monet Jeesuksen puheista ottavat aiheensa paimenten maailmasta. Israelin kansa oli aikanaan paimentolaisheimo. Jokainen Jeesuksen kuulija tunsi vertauksen maailman. He olivat itse olleet paimentamassa ja hoitaneet lampaita.
Kastejuhlissa minulla on usein tapana kertoa Jeesuksesta ja lampaista. Jeesus sanoo itsestään, että hän on hyvä paimen ja me olemme hänen lampaitaan. Oletko nähnyt lammasta? Harjavallassa ei ole enää lehmiä eikä juuri lampaitakaan. Mutta tuttua on se, että lampaalla on korvamerkki. Korvamerkki yksilöi lampaan ja sen, mihin laumaan lammas kuuluu. Karannut lammas voitiin palauttaa omistajalleen, kun korvamerkki osoitti sen oikean lauman. Myös Jeesuksen lauman lampaat merkitään.
Kaste on meille ”korvamerkki” siihen laumaan, jossa Jeesus on paimen. Meidän varsinainen merkkimme ei ole korvassa, vaan sydämessä. Jumala antaa meille Pyhän Hengen. Tästä merkistä Jumala tuntee omansa. Kasteen kautta saatu Pyhä Henki tekee meistä Jumalan lapsia ja me kuulumme Jeesuksen lammaslaumaan eli seurakuntaan.
Jeesus on hyvä paimen, koska hän suojelee ja rakastaa lampaitaan. Hän etsii eksyneen lampaan. Hän antaa jopa henkensä lampaiden edestä. Jotkut Jeesuksen lampaista lähtevät omille teilleen. Sellainen lammas antaa eksyttäjän uskotella itselleen, että hän on susi tai tiikeri. Se saa hänet tuntemaan itsensä voimakkaaksi. Hän kuvittelee olevansa susi lammasten viitassa mutta on oikeasti eksynyt lammas suden viitassa.
Jeesus etsii eksyneitä lampaita – myös viitan alle piiloutuneita. Ja kun hän löytää, hän korvamerkistä tuntee sinut omakseen. Merkki on tallella, se ei katoa. Pahalla ei ole oikeutta sinuun, eikä sinulla ole oikeutta pahaan.
Tuomo Lindgren
Harjavallan kirkkoherra
Pieniä puheita 